Taas yks tammikuu selätetty

Ne hiihtää, kellä on sukset – tai sitten ei

Tammikuu on taakse jäänyttä elämää ja helmikuukin jo puolessa välissä. Liukasta on ollut, ja lunta on niin paljon, että on jopa ajoittain tullut mieleeni hakea sukset kellarista ja lähteä hiihtämään. Siellä kellarikomerossa ne ovat olleet ainakin viimeiset kakskytkolme vuotta. Katselin jo mistä kohtaa pääsisi helpoimmin ladulle, mutta siihen se innostus sitten jäi.

Aikaani olen lähinnä kuluttanut kotona ja lähialueilla. Katsoin uteliaisuuttani googlesta tammikuun raportin ja sieltä käy ilmi, että olen tammikuussa kävellyt yhteensä 13 km, ajanut autolla 42 km, liikkunut julkisilla 185 km, shoppaillut Kontulan ostarilla (ja shoppailemattakin liikkunut) ja Kauppatorilla (tosin en kyllä shoppaillut, mutta kävin siellä), nauttinut kulttuurista Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksessa ja Keskustakirjasto Oodissa, käynyt yhdessä hotellissa (en kylläkään majoittumassa, vaan juhlatilaisuudessa) Kiireisin päiväni oli 26.1 ja 31.1 kävelin enemmän kuin muinä päivinä (kaupungilla juoksentelin opintojen vuoksi mm. taidegallerioissa). 1.2. vietin syntymäpäivääni hallituksen touhuja vastustavassa suurmielenosoituksessa Senaatintorilla.

Terveydentila ja siihen liittyvää

Jatkoin joulukiireiden vuoksi keskeytynyttä vastuskuminauhajumppaa, mutta motivaatio on aika matalalla. Joulun aikoihin alkanut flunssa kesti aikansa, mutta on nyt ohi, joten olen saanut tehtyä n. 20 minuutin jumpan suurin piirtein kolmesti viikossa. Joka päivä tuntuu kyllä siltä, että haluan siirtää jumpan huomiseksi. Tänäänkin pitäisi jumpata, mutta se taitaa olla siirtymässä taas huomiseksi. Keskikroppa kuntoon- ohjelmaa en ruvennut heti tekemään, ajattelin aloittaa sen myöhemmin. Lyhempään treeniin on vähän helpompi löytää motivaatiota ja vaikeampi keksiä selityksiä ajan puutteeseen.

Aikaisemmin mainitsemani Muutos-valmennuksen aloitin ja lopetin. Ei ollut mun juttu. Aivan liian hitaasti etenevää ja liian tuttua asiaa minulle. Toisesta kuukaudesta alkaen olisi vielä pitänyt maksaa ohjeista kohtuullisen paljon. Ainakin liikaa siihen nähden, että en oikein tuntenut saavani siitä mitään uutta. Joillekin muille siitä tosin voi olla paljonkin apua.

Huomasin kuitenkin kauhukseni, että painoni on lähtenyt tammikuussa jostakin syystä nousujohteiselle suunnalle. Päätin sitten huomisesta alkaen noudattaa ruokavaliota, jonka avulla ja vastuskuminauhajumppaan yhdistettynä, aikaisemmin onnistuin pudottamaan painoani. Löin tänään lukkoon tavoitteeni -10 kg, ja tulostin ruokailuohjeet jääkaapin oveen, joten huomenna alkaa jumpan lisäksi ”kevenny keittiössä-ohjelman” mukainen dieetti. Täytyy vielä etsiä reseptikirja, siinä oli mm. hyvän hiilarittoman keskäurpitsalasagnen ohje ja muutakin hyväksi kokemaani. Treenipäiväkirja – Kahdeksan viikon treeni – Eläkkeelle elämään (pajutarha.fi) Kevenny keittiössä – ruokavalio kiinteytymiseen (maikkimarjaniemi.fi)

Uniongelmaan hain myös apua. Laitoin viestiä Maisan kautta terveyskeskukseen asiasta ja sain jo parin päivän päästä viestin, että lääkäri oli kirjoittanut reseptin unta parantavaan lääkkeeseen ja ohjeisti myös käymään labrassa ottamassa kilpirauhaskokeen, koska syksyllä otettu koe oli osoittanut niukasti liikatoimintaa. Lääkkeet hain heti, mutta labraan en ole vielä saanut lähdettyä. Seurasin tammikuussa kelloni tallentamia nukkumistietoja. Alkukuusta yöunien keskiarvo oli 4,6 tuntia ja lääkkeen aloittamisen jälkeen 7,6 tuntia. Unen laatu ei kuitenkaan ole tietojen mukaan paljoa parantunut. Heräämiset kesken yöunien ovat vähentyneet, mutta syvän unen aikaan ei ole tullut juurikaan muutoksia.

Lääkäri ohjeisti myös käyttämään Omaolossa olevaa univalmennusta. Sinnehän sitten menin äskettäin ja aloitin 12 viikkoa kestävän unikoulun tekemällä ensimmäisen tehtävän, jossa vastattiin unikyselyyn. Sain testistä 12 pistettä. Noin 41 henkilöllä sadasta yli 6 pisteen saaminen on tarkoittanut sitä, että heillä on terveydenhuollon ammattilaisen hoitoa vaativa unettomuushäiriö. Tästä syystä suositeltiin univalmennuksen lisäksi yhteydenottoa omalääkäriin, univaikeuksien tarkemman kartoittamisen vuoksi, joko heti tai valmennuksen jälkeen. Katsotaan nyt tämä valmennus läpi, ja täytyy sitten arvioida tarvitaanko tarkempaa kartoitusta. Siispä alan tästä sitten seuraamaan valmennuksen viikoittaisia ohjeistuksia. Ensimmäisen viikon tehtävänä on miettiä omaa päivärytmiä, nukkumiseen, työntekoon ja virkistäytymiseen käytettyä aikaa.

Opiskeluasiaa

Kuvataideopinnoissa aloitettiin maalauksen ja väriopin kurssit, jotka nyt liikennevälineisiin kohdistuneiden lakkojen vuoksi, jatkuvat toukokuun alkupuolelle. Myös portfoliokurssin ensimmäinen opintojenohjaus on takana, seuraavan kerran asiaan palataan toukokuussa. Siihen mennessä pitää kerätä materiaalia käynnissä olevien kurssien kokemuksista, tehtävistä, ajatuksista ja opeista.

Maalauskurssilla käytetään öjlyvärejä ja lähiopteuksen aikana tehdään kolme työtä eri tekniikoilla. Kurssi aloitettiin maalauksellisen ilmaisun, materiaaliopin ja maalauksen rakentamisen perusaineksista sekä maalaustekniikoista. Ensimmäinen työ, ”alkukuvasta teokseen”, jossa lähdettiin liikkeelle ottamalla kuva jostakin yksityiskohdasta ja rajaamalla se niin, että sen esittävyys katoaa. Työni alkaa olla pieniä säätöjä vaille valmis ja seuraavalla kerralla valmiit työt esitellään ryhmälle. Ensimmäisenä kotitehtävänä oli käydä galleriassa tai museossa ja kuvata maalaus, joka kiinnostaa teknisenä toteutuksena, analysoida maalaustapaa ja perustella valinta ryhmälle. Itsenäisenä työskentelynä tehdään kevään aikana kolme maalausta, jotka tehdään vaaditusta aiheesta, annettujen ohjeiden mukaisesti. Ensimmäinen noista alkaa pikkuhiljaa olemaan valmis (ainakin toivon niin). Luonnos seuraavaankin on jo tehty.

Väriopissa työskennellään akryyliväreillä. Alkuun on tehty värien sekoitusharjoituksia ja luettu/ luetaan kasa kirjoja, joissa käsitellään väriopin perusasioita. Lähiopetuksessa maalataan lisäksi tauluja eri värioppien käytännön harjoituksina. Itsenäisenä tehtävänä maalataan kevään aikana kolme taulua luettujen kirjojen ispiroimana.

Muuta ja sukututkimustakin

Presidentinvaalit käytiiin ja vaalilautakuntatyöskentely sujui molempien äänestyspäivien osalta hyvin. Hommat hoidettiin niin kuin pitääkin ja äänestäjiä kävi tasaiseen tahtiin. Vaalilautakunnassa työskentely on ihan mukavaa hommaa. Vaikka vaalikentillä ja varsinkin netissä, tunteet vaalitaiston tuoksinnassa käyvät kuumina, eikä ylilyöntejäkään vältetä, on vaalilautakunnassa asiallinen ja ystävällinen tunnelma. Vaalilautakunnan jäsenet edustavat eri puolueita, ja yhteisyössä hoidetaan asia maaliin ilman ”vaalien varastamista” ja turhia kinasteluja.

Viimeksi kerroin, että kaksi ehdokasta on tullut tähän maailmaan samoilta sukujuurilta kuin minä. Hyvä Vuosi loppui – Parempi Vuosi toivomuslistalla – Eläkkeelle elämään (pajutarha.fi) Myöhemmin sain tietää, että myös kahdella muulla ehdokkaalla on kanssani yhteiset sukujuuret. Vielä viime kertaista vahvemmin on nyt kyllä todettava, että olemme tosi pieni kansa, ja ilmeisesti kaikki kaikille jotakin sukua.

Vai miten muuten selitätte seuraavan: Tuleva Herra Tasavallan Pressa A. Stubbi, on minulle suorassa sukulinjassa 12.serkku äitini isän puolelta. Vaalien hyvä kakkonen, Pekka Haavisto, on samoilta juurilta suorassa linjassa 16. serkku. Nämä kilpakumppanit ovat siis lähtöisin samoista sukujuurista keskenäänkin. Vanhin meidän kaikkien yhteinen esi-isä on 1570 Skellefteåssa syntynyt Olaus Petri Anzenius, joka toimi Anundsjön kirkkoherrana vuosina 1631-1650.

Ehdokkaana ollut Olli Rehn on puolestaan isäni äidin suvun puolelta suorassa sukulinjassa 13. serkku. Myös Halla-aho on 13. serkku, saman suvun puolelta (sitä on kyllä minun vähän vaikeaa hyväksyä). Tarkemmin katsoessa Halla-ahon ja Rehnin sukuja, huomaa, että heidätkin on osittain koottu samoista geeneistä. Vanhin meille kaikille yhteinen sukulainen näyttäisi olevan1570 Vetelissä syntynyt Hinder Mickelsson Storcaino, jonka veljestä Olof Mickelsson Lill-Caino Torpista, polveutuvat sekä Halla-aho, että Rehn.

Ohmygood…. Älkää vaikeuttako maahanmuuttoa…. uusille geeneille on käyttöä!